keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Luumies sinä olet tähti

Joku kuvaa jättikokoista luurankoa Instagrammiin ja ne kuvat ovat viihdyttäviä, check them out CLICK! Hugo olisi jo vähän liian iso kuvattava meikäläisen makuun mutta joku pose skeletonia isompi luukasa olisi kyllä kiva! Koska pieni skeleton on niin suosittu, jospa sille tulee isompikokoista jatkoa :)
Mr. Skeleton on ollut suosituin myös kaverieni keskuudessa somessa, mutta eihän tuota vekkulia voikaan kukaan vastustaa, että ihmekös tuo! Nukkekuvat eivät kiinnosta yhtään ketään mutta kun kuvaa tähdittää Henkka niin kylläpä se saakin huomiota :D
 Henry suunnittelee yhden miehen bändiä... Siltä sujuu sekä kitaran että rumpujen soitto.
H: Yksin on kyllä vähän tylsää musisoida... Tarviin bändikaverin!
Välillä kökkö kamerani ei meinaa kohdistaa pikkuruiseen luurankoon sitten millään, mikä on raivostuttavaa, mutta välillä kuvat onnistuvat. Luurankomies on ollut mukanani melkein aina tänä kesänä. Kätevän kokoinen dude mahtuu meikkipussin suojiin mainiosti.
 Bussipysäkillä...
 ... rannalla...
Pohtivan näköinen on hän!
Puistossa...
H: Yes, I got strong bones and I'm standing on my own!
Juokaa maitoa! :D
 ... ja taas bussipysäkillä...
Jospas sitä hankkisi toisen pose skeletonin tässä joskus. Ehkäpä.

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Säpinää ja angstailua nukkelassa

Tässä postauksessa Linkin Parkin Faint-biisin lyriikoita edesmenneen Chester Benningtonin kunniaksi! Ja kuvissa Faintin tunnelmissa angstaa Oscar surren yksipuolista rakkauttaan Minaan... Poor boy! 
I am a little bit of LONELINESS, a little bit of DISREGARD
Handful of complaints, but I can't help the fact that everyone can see these SCARS
I am what I want you to want, what I want you to feel...

But it's like no matter what I do I can't convince you to just believe this is real

So I let go watching you, turn your back like you always do
Face away and pretend that I'm not
But I'll be here 'cause you're all that I got
... Don't turn your back on me
I WON'T BE IGNORED!!!!!!!!!
I am a little bit INSECURE, a little UNCONFIDENT
'Cause you don't understand I do what I can but sometimes I don't make sense
I am what you never wanna say, but I've never had a doubt
It's like no matter what I do I can't convince you for once just to hear me out...
... Time won't heal this damage anymore
DON'T TURN YOUR BACK ON ME
I won't be ignored!

* * * 
Olen nyt lähes täysin tyytyväinen nukkekokoelmaani. Yksi punatukkainen näiden joukossa voisi kyllä vielä olla... mutta en halua ihan heti hankkia sitä kun sitten jengi olisi tosiaan koossa. En halua lopettaa keräilyä vielä! Onneksi syksyllä on tulossa muutama Project Mc2-nukke lisää Suomenkin markkinoille. Nykyään nukkeja on niin surkeasti saatavilla että harkitsen sortumista Paypaliin. Olen vältellyt sitä sen takia, etten sekoaisi mahdollisuuksien loputtomuudesta :D
 Mina leikkii Oscarin tunteilla!
O: (ajattelee) Ensin halaillaan ja hempeillään, sitten se on yhtäkkiä etäinen... Missä mennään?
M: (mutisee hiljaa itsekseen) Liian nuori... Ihan liian nuori.
Ja Pippa mököttää siksi koska hän puolestaan on yksipuolisesti ihastunut Oscariin! Voihan kolmiodraama! (Rakastan niitä, btw.)
Alana ja Maika-nalle lohduttelevat sydänsuruista pikku neitiä. A: Kyllä se Oscar sinut vielä voi huomata!  

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Nukkapintaiset söpöliinit

Yhä erilaisempia leluja sitä tekee mieli kuvata mitä kauemmin keräilyä ja kuvausta on harrastanut. Viime aikoina etenkin semmoiset miniatyyrikokoiset esineet ovat alkaneet kiinnostaa enemmän (innostuksen aloitti ehkä pose skeleton).
Olen aina pitänyt Sylvanian Families-hahmoista, en vain pahemmin ole tullut hankkineeksi niitä koska ne ovat sen verran tyyriitä... Lapsena minulla oli muutama nallekarhu, muistan niiden olleen todella mieleisiä leluja.

Ostin pari viikkoa sitten kokoelmaani luistelevat kaverukset. Ne olivat alessa koska olivat talviaiheisia, vähän päälle kympin mikä on jo suht edullinen hinta mielestäni. Tässä pakkauksessa hahmojen vaatteet olivat mielestäni todella tylsät ja heitin ne veks; ehkä kuvaan niissä hahmoja talvella.
Tämän tyttökisulin nimi on Tallulah ^_^ My favourite!
... Poikanen on Felix. Ja hän onkin KOIRA eikä kissa (kiitos lukijalle!) Eihän tuo kyllä kissalta ihan näytäkään vaikkakin ehkä vähän :D
Pieni Tallulah on apilankukkien katveessa tosi suloinen! Bratzien t-paidat sopivat muuten, mutta koska näillä ei ole kaulaa, paidat eivät mene takaa kiinni.
SF-eläimet menevät helposti likaiseksi nukkaisen pintansa takia. Nukkapinta on kyllä suloinen, eipä sillä. Pitää vaan käsitellä noita varovasti... Pölyyntymistä on mahdotonta estää ja pölyä pitää vähän väliä raaputella pois.
Eläinten vaatteet sopivat mini-Kewpieille mainiosti:
Ostin myöhemmin lisää "samettieläimiä" (niin kuin lapsena niitä sanoin); nalleperheen ja tyttöpupun koulupöytineen.
 Ihastelin tytön huone-kalustesettiä Prismassa ja ehkäpä ostan sen joskus, se oli niin sievä pienine, ruusuisine petivaatteineen ja pianoineen!
Kirjoituspöytää esittelee Henkka! Tuo tuoli on sille ehkä aavistuksen verran liian matala...
Puputytön nimeksi tuli Lilico. Lisää Lilicosta ja kumppaneista varmasti myöhemmin :) 
Nämä söppänät ovat supersöpö lisä nukkekuviin. Pippa on aivan ihastuksissaan!

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

A beautiful boy

Nättipoika Isul Mao elikkä Oscar Bartholomew Rose saapui tiistaina postissa uuteen kotiin. That was some happy mail!!! Olen aivan ihastunut tähän surumieliseen, kauniiseen nukkepoikaan. Miten en aiemmin ole tullut hankkineeksi isulia?! Jostain syystä olen aina vierastanut poikanukkeja, en tiedä miksi.. Mutta tämä herra on hurmaava <3
 Ihan sisaruksilta näyttävät ja ovatkin! Isosisko ja sen veli <3 Alana on 17, Oscar 15. (O: Melkein! Vasta syyskuussa.)
 Tyttöjengi on innoissaan herraseurasta. (Luuranko Henry: Heeei, minäkin olen herra.)
 Pippaa Oscar ujostuttaa.. Sille se oli rakkautta ensi silmäyksellä!
Suurena yllätyksenä sain nuken mukana kasan paitoja ^_^ Mukana tuli myös raidallinen reppu... Nuo isot poikamaiset paidat näyttävät muuten suloisilta tyttönukeilla.
Mina on tosi söpö emo girl, en kestä! <3 Ja kyllä, Oscar on lätkässä Minaan... Mina vähän epäröi kun Oscar on paljon nuorempi.
Farkut olivat rikki ja kaipasivat paikkaamista, mutta se oli pikku vika, sain housut kursittua kokoon joten ei valittamista. Silmämekanismi lienee tällä vähän jumissa, enkä uskalla sulkea poitsun silmiä mutta liikkuvat kyllä auki ollessaan hyvin puolelta toiselle. Toinen silmä oli puoliksi kiinni paketista otettaessa... hetkeksi jo säikähdin oliko se rikki! Phew, false alarm...
 "Hänen kauniit, kalpeat kasvonsa..." <3
 Uusi nukke pitää aina ottaa joka paikkaan mukaan :D 
 Heitin lyhyen reissun mummon luo ja Osku tuli mukana. Tosi hyvä kyllä olikin, että otin mukaan viihdykkeen. Mummokin ihasteli poikasta antaumuksella... Eikä ihme! ^_^

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Neiti Rose oli kuin kukkanen metsän keskellä.
A: Olen iloinen! Koska veljeni saapuu pian Suomeen! 
Maltan tuskin odottaa että saan esitellä hänet uusille ystävilleni... Olen ikävöinyt häntä!
A: Ups, putosin..!
Pippa halusi kokeilla blondia tyyliä <3 Nautittiin aurinkoisesta, lämpimästä säästä kävelyretkellä. Harvinaista herkkua!
 Suloinen on hän!
 P: Mennään tuonne torniin, jooko!
 Huikeat maisemat...
 Varovasti, Pippa, ettet putoa! Ettei tuuli vie. 
P: Oon korkeellaaaaa..!
 Virittelin Winkylle omanlaista huonetta. 
 Siellä on alien ja pieni robotti (ja pieni Betty-dino!)...
Orphan Blackia katsomassa :D Se alkoi tosi hyvin, mutta lässähti jotenkin toisella kaudella. Handmaid's Tale on monta kertaa parempi laadullisesti; se on toinen uusi sarja jonka vasta aloitin.. ja katsoin putkeen koko ekan kauden. Five stars! Uutta kautta odotellessa :)