torstai 21. kesäkuuta 2018

The Barbie Look Park Pretty & Pool Chic

Oli jotenkin randomia että Tokmannilla myytiin (ale-hinnoin) kahta Black Labelin The Barbie Look-keräilynukkea, Park Prettyä ja Pool Chiciä. Pääsi taas melkein huudahdus kun törmäsin niihin. Tokmannia ei näköjään pidä aliarvioida nukkeapajana :D Monster High Astranovakin on sieltä parillakympillä bongattu. 
Mekot ja asusteet The Barbie Look-nukeilla on ihastuttavan yksityiskohtaisia ja hyvin tehtyjä. Kroppa on samanlainen/samankaltainen kuin Fashionistas-Barbeilla, eli taipuisa mutta rajoitetusti. Hiusten laatu on ihan hyvä, joskin aika näyttää tuleeko niistä liimaisia niin kuin joillakin edullisemmilla barbeilla.
 NÄTTI; tyttömäinen ja freesi ilme.
 Park Prettyn mukana oli myös söpö Honey-koira hihnoineen.
Vähän olen miettinyt, että vaihtaisinko neidille Made To Move-kropan. Minua pidättelee lähinnä se että olen melko usein vaihtanut MTM-kropilleni pään eli niiden niskanivellys on varmaan vähän päässyt löystymään...
Uskaltauduin ottamaan parit kuvat neitosesta kadulla keskustassa odottaessani bussia. En tiedä tuijotettiinko minua, en vaivautunut tarkastamaan asiaa :D Luultavasti kyllä.
 Tässä mekossa on ihanasti vintage-tyyliä ja kesäistä glamouria <3
Mitäs pidätte?
 Pakkohan minun oli ostaa toinenkin The Barbie Look-nukke jota Tokmanni möi eli Pool Chic. Tämä on ainakin kovin erilainen nukke, jollaista minulla ei olekaan. Ja mekko on aivan upea!!!
Tämä nukke muistuttaa jotenkin MTM Skateboarder-nukkea (onko se nyt sen nimi edes, no anyway.) On vaan jotenkin meikatumpi ja tummatukkaisempi versio siitä. Pidän siitä että neidon suu on kiinni eikä hampaat näy.
Ostin tämän tänään joten enempää kuvia ei ole. Pitää ottaa kuvia lisää myöhemmin mutta saatteli olla että vaihdan tälle MTM-kropan. Hui! Uskallanko... Jos se rikkoutuu täytyy ostaa tilalle uusi ^^´

Kumpi on teistä parempi, Park Pretty vai Pool Chic? Park Prettyn nimesin muuten Jean Shrimptonin mukaan. Pool Chicillä ei ole vielä nimeä.

maanantai 11. kesäkuuta 2018

Winky ja Winky vain!

Winky Wintermoon on kuulunut nukkeperheeseeni muutaman kuukauden kuluttua kolme vuotta eli Minan jälkeen pisimään. Se on aina ollut Pullip-perheestä suosikkini, vaikka viime aikoina muutkin tuon perheen jäsenet ovat kasvaneet lähemmäksi sydäntäni. Olen miettinyt johtuuko byulin ja dalin tärkeys minulla siitä, että olen aina halunnut lapsia ja oikea emokanaluonne, ja byul & dalhan ovat pikku lasten kaltaisia, joten... Niin. Ehkäpä.
Byulit ovat mielestäni söpömpiä luonnossa kuin kuvissa; ne eivät uniikkiutensa tähden ole niin helppoja kuvattavia kuin vaikka pullipit ja isulit. Ehkä siksi kuvaan harvemmin Winkyä, vaikka se rakkaimpia nukkeja onkin. No mutta! Tässä postauksessa Winky on pääosassa.
Winkylle on ollut vaikeinta löytää sopivaa peruukkia ja se on vaihtunut tiuhaan vajaan kolmen vuoden aikana. Ehkäpä kalpea vaalea on kuitenkin ominta Winkyä taikka sitten "luonnollisen" punainen, joka olikin sen stock-peruukin väri.
Winkyn paras ystävä on Pippa Greyday (what a surprise!) joka on hieman Winkyä vanhempi, rohkeampi ja vakavampi tapaus. Nämä kaksi hengailevat eniten keskenään vaikka Winky tuleekin toimeen kaikkien kanssa.
Vasta tänä keväänä nukkeperheeseen saapunut Annora on hyvin tärkeä Winkylle; Winky on kiinnostunut avaruudesta ja muukalaisista mutta se ei ole ainoa syy miksi nämä kaksi tulevat hyvin juttuun. Nukkeperheestä Winky suhtautui kaikkein ennakkoluulottomimmin ja ystävällisimmin vieraalta planeetalta tulleeseen muukalaiseen.
Pientä Winkyä on helppo kuljettaa laukussa vaikka minne (yllä mukana piknikillä), mutta tuo sen rimpula-kroppa alkaa olla jo aikansa elänyt ja suunnitelmissa on tilata obitsu-vartalo jossain vaiheessa. Kädet pikku raukalla ovat aivan hajoamispisteessä ja toinen ranne on jopa pitänyt jo teipata, ettei kämmen irtoa kuvausreissuilla tai vaatteita vaihtaessa!
 Päivä jona Winky innostui hieman liikaa popcorneista...
 ... ja oli seuraavan päivän vuodepotilaana isompien tyttöjen hoivattavana. (Kuvassa Winkyn lisäksi Alana.)
 ... Mutta voittihan se elämä lopulta. Lol, popcorn-krapula!
"En kyllä syö enää koskaan popcornia!!! Jos joku on varma niin se on aivan varma." Oletko Matti-fani, Winky? "Matti? Kuka Matti? Sinähän sitä tosi usein hoet." ^^' 
No, siinä kaikki tällä kertaa ^^' Saattaa olla että teen jokaisesta Pullip-kokoelmani nukesta oman postauksensa. 

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Kala kuivalla maalla

Myös Kala Mer'ri löysi tiensä kokoelmaani koska se niin edullinen oli. Ajatuksenani oli suoristaa sen hiukset ja vaihtaa kampausta mutta ponnari sopi sittenkin parhaiten neidin kasvonpiirteisiin.
 Kävin kuvailemassa kaunista petoa ulkosalla... :) Hän lähti reissuun ilman liiviään. (Nuo korvakorut on coolit!) Vanha lato on tuovinaan noitamaista vaikutelmaa kuvaan. 
 Neljä kättä mahdollistaa nuken melko monenlaiseen poseeraukseen.
 Huh, vihdoin veden äärellä! Minähän kuivun..!
Ei tämä hahmo mikään lemppari tai top10:ssäkään ole mutta hauskaa vaihteluahan tuon kuvaaminen oli! Ja se tuo omanlaisen säväyksen seistessään nukkejoukossani hyllyn päällä. 
En kadu ostosta koska se oli vain n. 14€.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Merten valtiatar ja pienet sudenpennut

Pitkästä aikaa tein "yllätyslöydön" ollessani kaupoilla: en ollut shoppailemassa vaan katsoin veljenpojan perään, kun Tokmannin hyllyllä vastaan tuli Great Scarrier Reefin Posea Reef! Sehän riemastutti! Veli oli niin kiva että lainasi rahaa että sain kaunottaren. Eikä sen hinta päätä huimannut: alle 15e! Tämmöiset löydöt on niitä parhaita!
Melkein itkin ilosta... Upea kuvauksellinen nukke, jonka luulin jo poistuneen markkinoilta. Ihana Tokmanni, kun myy vanhojakin tuotteita! Tämä oli ko. sarjasta juuri se hahmo jonka halusin.
Yleensä otan muoviasusteet heti nukeista pois mutta tälle nuo härpäkkeet sopivat. Upea Posea on täynnä yksityiskohtia kasvojen maalauksia ja ihon pilkkuja myöten!
 Tälle täytyy keksiä uusi nimi! 
Sitten vielä jotain vanhempia kuvia Wolfin perheen pienistä.
 Pawla ja Bar... ei, Roman! Roman innostui kesäsäistä niin paljon että lähti ulos paidatta.
Kävimme veljeni kanssa paistamassa makkaraa luonnonsuojelualueella lammen rannalla.
Kehtasin alkaa kuvaamaan nukkeja vasta kun venäläinen nuorisojoukko oli lähtenyt notskipaikalta ja jäimme veljen kanssa siihen kahdestaan. Nykyään en häpeile julkisella paikalla kuvaamista, mutta koska ne nuoret vähän ryypiskelivät, muhun iski ujous ja ihme pelko että ne nauraisi mulle enkä tajua sitä, koska he puhuivat venäjää...
 Aww, söpö poika!!
Sisko ja sen veli <3
 Roman: Meilleki makkaraa!!

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Pastellipäitä

Säällä on paljon kyllä merkitystä mielenterveyden kannalta. Ilman noita ihania säitä olisin romahtanut... Ollut tosi vaikeaa taas kun erokin virallistui ym huolta, mutta sään ollessa niin hyvä jaksaa lähteä ulos ja tavata ystäviä ja veljen perhettä paremmin. Mikä taas piristää ja auttaa jaksamaan niitä koitoksia. Nuket ovat olleet iso voimavara myös, kuten aina.
Sorruin ostamaan yhden Shibajuku Girls-nuken uusista julkaisuista vaikka olin päättänyt että EI, ne on aina niin samanlaisia. Tämä joka tarttui Partasesta mukaan on kuitenkin aika persoonallinen.
Hiusten laatu huononee ja huononee tällä nukkesarjalla. En suosittele ostamaan lämpöisesti paitsi lapsille harjoituspullipiksi tms. Tämä sarja on niin nähty... mutta ostin tämän niinku "välipala"-nukkena kunnon ostosten välissä :D
 Värimaailma neidillä on kyllä ihana. Nimesin hänet Luleteksi :)
Ihan hauska Lulettea oli kuvata ja Shibajukut ovat kuitenkin sopivan jämäköitä eivätkä tunnu hajoavan jos vähän liikuttelee, että siitä plussaa!
Viime marraskuussa ostamani Rochelle on ollu paljon kaapissa mutta nyt neiti pääsi ulos. (Siitä tulee mieleen ystäväni kuolema koska ostin sen juuri sinä päivänä O__O Ystävä menehtyi sitten illalla... mutta lähellä puoltayötä syntyi rakas veljentytär!)
 Pinkkiä, kaikki pinkkiä!!! 
Vaaleanpunainen ja pinkki ovat mun lohtuvärejä... Sisäinen pieni lapseni rakastaa sitä ja se tuntuu turvalliselta, muistoja vissiin lapsuudesta?? 
Kuvailin Rochellea mennessäni äitiä katsomaan sairaalaan. Aina on joku läheinen sairaana!! :( Ei koskaan hengähdystaukoja huolista! Veli oli juuri päässyt sairaalasta kun äiti joutui sinne. 
No mutta... Elämä on.
Päätin kokeilla vähän rohkeampaa väriyhdistelmää Mouscedekselle (joka on siis ELINOR) tällä kertaa. Puen nuket aina melkein tylsästi sävy sävyyn :D Se kun on varmin tapa pukea. Ihan hyvinhän nuo oranssi ja leopardikuosikin hiiroselle sopii.
Jostain syystä kauhean harvoin tykkään kuvata tätä nukkea vaikka hurjan söpö se on. Joskus jopa mietin sen myymistä koska se on enimmäkseen vaan hyllyssä koskemattomana mutta eiiii, se olisi virhe!
 Näissä kuvissa neiti on jotenkin erityisen söpönä! <3
Mitäs teille, lukijani, kuuluu?