Tuutikin ja mun vuosipäivä

Pitääpä nyt hehkuttaa tuota nukkejakin rakkaampaa! Tuutikkia! Vuosi sitten haimme Tuutikin maalta... Luulimme sitä silloin vielä pojaksi, mutta kun vein sen leikattavaksi selvisikin että se on tyttö :D Lekuri joka rokotti Tuutin ei osannut näemmä myöskään sanoa kumpi se on, vaikka minusta se tarkkaan Tuutikkia katsoi. Nyt viimein olen tottunut ajatukseen että mun kissa onkin pikku typy eikä poika! 

Tuutikki on älyttömän villi ja huomionkipeä mutta arastelee minua lukuunottamatta kovasti ihmisiä, varsinkin miehiä, mikä taitaa olla yleistä kissoilla. Tuo Alpacasso on sen uusi lempilelu, ennen ykkönen oli värikäs yksisarvinen :D Tuota Walter Whitea Tuutikki kanniskelee ympäriinsä kuin pentua tai painii sen kanssa hurjasti. Minun vaavi se on, Tuutikki <333 

 Sitten ulkokuvia Alessa-neidosta takapihaltamme! 

 Se bongasi mehiläisen... *mykistynyt*

 Alessa viihtyy varjossa.

:DD

Tuutikista tuli hetkeksi ulkoileva kissa mutta sitten se karkasi pihasta niin tuli ulkoilukielto. Nolo oli jahdata sitä naapurin pihassa! En kestäisi ajatusta että sille kävisi jotain joten pidän sen sisäkissana... Kyllä se pari kuukautta tyytyi pieneen pihaamme! Eilen se rohkaistui koettelemaan rajojaan ja menetti ulkoiluoikeudet.

Siitä on noin vuosi kun hurahdin Bratzeihin ja olen taas ollut näistä vähän kiinnostuneempi. Lähinnä noissa kiehtoo muodikkaat vaatteet ja kiva oheistilpehööri.

 Serena, ensimmäinen Bratzini.

 Ostin Anttilan alesta Jaden vaatesetin, jossa tuli nuo korkkarit mukana ^^ 

 S: Siinähän lukee melkein Bratz!

 Merida Jaden mekossa!

Tulipas sekalainen postaus taas kerran. Kännykkäni hajosi (heti kun olin maksanut sen viimeinkin, kesti 3v), joten en ole voinut uusia kuvia näpsiä... :( Kauheat viekkarit! Tämän postausken kuvat ovat jo melko vanhoja. Onneksi noita kuvia löytyy ennestään, tekee nääs mieli bloggailla :D Piristävä harrastus!

Nostalgialelut pt 1: Kewpie

Sain ensimmäisen Kewpieni 5-vuotiaana. Muistan sen päivän hyvin: sain sen kuudesta tädistäni läheisimmältä ja hänen mieheltään. Tätini kutsui nukkea Naperoksi ja se nimi sille iskostui! :D Veljenikin muistavat Naperon ja edelleen kaikki Kewpiet on minusta Naperoita!

Olin tietenkin onnessani, kun löysin netin kautta täsmälleen samanlaisen Kewpien kuin mikä lapsuuteni Napero-nukke oli! Taisin maksaa siitä jopa 20e... Se oli minusta sen arvoinen :D Sittemmin olen löytänyt monta erilaista Kewpietä. Tässä kollaasi erilaisista Kewpieistä:

Tuntuu että ihmiset ovat näistä joko aivan ihastuksissaan tai sitten pitävät näitä kammottavina/ pelottavina/kummallisina. Mihin kategoriaan te, lukijat, kuulutte? 

Tässä toinen Tallipihan löytö-nukeistani...

Dexter! Heti tappopuuhissa! Baaaad!

Kewpiet on kiinnostavia koska ne muuntuvat ajan myötä ja varmasti myös valmistajan mukaan (niillä täytyy olla monia valmistajia!). Tuo isompi on n. 20cm...

En ole mitannut isointa Kewpietä mutta se taitaa olla n. 23cm. Poika..?

... vaiko tyttö? Hmm, whatever really! :D Kewpiet soveltuvat mainiosti aivan pienille lapsille mutta ne näyttävät hyvältä keräilymielessäkin. Ovat niin simppeleitä että mukautuvat monenlaiseen, olen nähnyt vaikka mitä kustomikewpieitä ympäri nettiä. Kuvauksellisia ne eivät oikein ole... mutta tarkkaan mietittynä nekin näyttävät kuvissa ihan hyviltä.

Tuo puku on ommeltu Disney Animators-nukeille, sopii jotenkin Kewpielle! Ultrasöpö (hei, mulla on vauvakuume!!!)

Tässä tämänhetkinen "Tallipiha-kokoelmani":

Tuo toinen mini-Kewpie on kyllä vähän ylimääräinen, voisi myydä sen! Anyone? :D Hei, yksi meinasi muuten unohtua:

Tuo rääpäle on myös Tallipihalta! Se oli 3e... 

Pippa uutta kotialuetta tutkimassa

Tämä postaus on silkkaa Pippa Greydaytä! Teen sille profiilin tuonne Aasialaiset nuket-sivulle, kunhan tässä ehdin. Muutenkin muokkailen nukkejen profiileja ajantasalle, niitä voi tsekata sieltä yläreunasta ^_^

Mun kaikki nuket ovat vähän synkkiä ja inspiroivat mun emo-puolta, mutta Pippa on angstaajien angstaaja nukkeperheessä! Tuosta hatustaan se ei haluaisi luopua koskaan! Helteelläkin oltava päässä :3

 Meidän pieni takapiha on ihan kaatopaikka  >__<  Pippa kauhistelee sen sotkuja^

 P: Mutta onhan täällä jotain nättiäkin...

Hmm, voisin viihtyä täällä!

Confusion in her eyes that says it all

She's lost control

And she's clinging to the nearest passer by

She's lost control

And she gave away the secrets of her past

And said I've lost control again

And of a voice that told her when and where to act

She said I've lost control again

And she turned around and took me by the hand

And said I've lost control again

And how I'll never know just why or understand

She said I've lost control again.

And she screamed out kicking on her side

And said I've lost control again

And seized up on the floor, I thought she'd die

She's lost control

I could live a little better with the myths and the lies

When the darkness broke in, I just broke down and cried

 I could live a little in a wider line

When the change is gone, when the urge is gone,

To lose control. When here we come.

Joy Division - She's Lost Control

Pippa: Vau mitkä graffitit!

Päivän (viikon!) piristys

She's here!!! Eek xD

Eilinen alkoi surkeasti, mutta päivästä sukeutuikin sitten ihan mukava... :) Eipä olisi parempana päivänä kuin eilinen voinut uusi Dal saapua! Kaikki tuossa Dal Tezcassa on just niinku pitää pakkausta myöten! Mustavalkea emo/gootti/punk-tyyli: sold!

Tuutikki pitää posti- ja shoppailupäivistä myös :D Se aina touhua pakkausten kimpussa samalla kun mä availen nukkea paketista ja tutustun tulokkaaseen, niin tälläkin kertaa tietysti. Lopulta se nukahti tuohon pakettiin <3

Lähempää katsausta Dal Tezcaan..! Oiii. On nämä kalliimmat keräilynuket verrattuna markettien nukkeihin jotain ihan toista. Ostan niitä aika harvoin niin jännityksen tuntu on säilynyt. Yksityiskohdat ihastuttavat aina, eikä kuvat tee oikeutta näille nukeille. Ne ovat niin eläväisiä ja upeita! Tämä on erityinen siksikin että olen jo vuodesta 2010 harkinnut sen ostoa :D Päädyin silloin sitten Dal Melizeen koska se oli halvempi... Nyt Dal Tezca olikin jo hyvin edullinen ja se onkin vanha malli. Jotenkin hämmästyin miten erilainen sen stock-keho on! Kävi jo mielessä että onko aitokaan... vai onko tämä ensimmäinen aito nukkeni? Nääs tämän Dalin kroppa on jotenkin paljon parempaa tekoa mitä esim Winkyn on! Vähemmän "rimpula", jämäkämpi.

Ja kas tässä neiti paketista poistettuna! <3 "Hei! Minä olen Pippa Greyday!" Tuo hattu tuo kovasti mieleen leffan Donnie Darko, onko tuttu? Täytyykin katsoa se uudestaan!

 Yksityiskohtia... Superhuonosti istuvat mutta stylet kengät, ihanat säärystimet ja verkkosukkahousut (enehkäkestä!).

Noita mustia "ranteenlämmittimiä" pidetään hauskojen tassujen kanssa, mutta en ole onnistunut saamaan tassuja vielä tuon käteen... Ne on tosi tiukat, ei mennyt vaikka ajan kanssa yritin. Siitä miinusta...

... ja peruukin kunnosta, mutta stock-peruukit ovat melkein aina laadultaan ihan sanonko mistä. Saihan tuota sitten kuitenkin jotenkin kuosiin kun oikein harjaili ja veden kanssa suoristeli. Huomatkaa choker!!! Rakastan (lähes) kaikenlaisia tyylejä mutta tämä on kyllä lähinnä mun sydäntä. Ihana rokkimimmi!

 Pysyy istualtaan melko hyvin pystyssä ilman tukea! Winky ei :(

Kuvasin jo uutta tulokasta Pippaa takapihallamme mutta postailen niistä kuvista myöhemmin. Tässä tutustumassa Winkyyn.

 Niistä tuli heti kaverukset! <3

Mitäs tuumaatte Pippa Greydaystä? Olisi kiva jos puumerkkiä jättäisitte ^_^