Varoitus: Seuraava kuvatarina sisältää lapsellista hölinää (mutta DAC-nukethan onkin pikkulapsia :P) Jotenkin älyttömän vaikeaa oli keksiä mitään kuvatarinaa näistä mutta väkisinkin halusin :D Näihin ehkä nukeista hankalin ns. samastua? Because the age gap..
Rapunzel: Moi, me haluttais esitellä teille lempilelumme!
Merida ja Pocahontas: Moi!
R: Kuka haluaa aloittaa?
M: Minä, minä, minä!
Elikkäs minun lempileluni... Mansikka-Marja! Koska sillä on samanväriset hiukset ku mulla. No ei... Se vaan on niin söpö, paras ystäväni.
R: Minä en osaa valita yhtä, valitsen nää kaksi! Ainaki tänään.
Entäs Pocahontas? P: (surullisesti) Onko pakko valita? Ei minulla ole suosikkia. Kaikki on yhtä ihania...
R: Älä sure, Pocahontas, ei sinun ole pakko valita, kukaan ei pakota siihen!
Loppuun pari Merida-kuvaa:
Mitähän kaikilla nukkekuvilla tekee tulevaisuudessa, niitä on nääs ihan kamala määrä muutaman vuoden ajalta kertynyt (tämäkin vuosi vasta puolessa välissä!). Kiintolevyt paukkuu... Se levyille kuvien polttaminen on käynyt vähän retroksi. Pitäisi varmaan hommata joku kovalevy kuvien talletusta varten tms. Niitä kuvia kun on niin hankala hävittääkään... Ei vaan raaski ,vaikka olisi about 5 samantyylistä kuvaa pikkuisen eri kuvakulmista aina joka nukesta :D Mitä te teette vastaavassa tilanteessa vai onko teille sellaista tullut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti