Tässä se vihdoin on; Turkki-postaus!

Nyt vihdoin sain tehtyä postauksen Turkin matkasta. On ollut kauhea kiire ja stressi viime aikoina... Yhtä jos toista on sattunut ja tulossa on isoja muutoksia kuten muutto toiseen kuntaan satojen kilometrien päähän. Apua! ... Mutta nyt. Postaukseen (joka on taas *PIC HEAVY*)

 Ensimmäinen aamu Turkin Antalyassa, hotelli Lyciassa! Lycia oli tyyliltään boheemilla tavalla moderni:

Tyylikkään näköistä oli mutta liian kylmä. Eivät Turkissa osaa niin hyvin varautua kylmiin säihin kuin meillä Suomessa. Oltiin palattuamme Kappadokiasta toinen yö Lyciassa ja silloin meille sattui huone jossa ei tullut ollenkaan lämmintä vettä. Se oli kuin olisi teltassa nukkunut, miltei.

Ensimmäisen aamun aamiainen^ Jokaisessa hotellissa aamiaisbuffet oli tosi hyvä, ja muutenkin ruoat maistuvia, valikoima laaja. Muutamassa paikassa oli kuivaa leipää tai multaista salaattia mutta muuten ei mitään valittamista vaan peukkua kaikille: Laguna, Lycia, Arcanus... Sitten Kappadokian hotellin nimeä en kuollaksenikaan muista enkä sitäkään paikkakunnan nimeä jolla oltiin :D Meidän opas oli Suomessa muutaman vuoden opiskellut turkkilainen mies, joka puhui koko viikon meille huonoa suomea... Aina en tarkennuskysymysten jälkeenkään saanut vastausta.

Mutta joo, nämä seuraavat kollaasit on Antalyasta ensimmäiseltä päivältä. Vähän kurjan näköistä, vai mitä? Rankasti oli satanut edellisenä yönä. Hotellin lähellä oli heti perusturkkilaista maaseutuelämää: hökkeleitä ja vetisiä peltoja, appelsiinipuita, paljon vuohia ja muuta karjaa ilman aitausta jne.

Käytiin ekana päivänä Manavgatin jokiristeilyllä; tämäkin reissu olisi ollut niiiiin paljon hienompi kesäaikaan. Karun näköistä, mutta silti ihan mielenkiintoista kun matkan ensimmäinen päivä vielä :D Tuolla reissulla otin ensimmäiset Howleen-kuvat rannalla.

Iltaan mennessä oli tullut selväksi että kulkukissoja on kaikkialla, ihan kaikkialla. Hienojen hotellejenkin alueella. Olin kyllä lukenut siitä mutta...

Toisena päivänä lähdettiin aamuvarhaisella ajamaan kohti Kappadokian aluetta. Maisemat vaihtuivat keväisestä talviseen kun menimme korkeammalle ja korkeammalle (korkeimmillaan olimme 2km merenpinnan yläpuolella). Kaupunki, johon pysähdyimme n. puolivälissä matkaa, oli Konya.

Ensimmäinen varsinainen nähtävyys jossa käytiin oli Mevlanan museo^. Mevlana eli Jalāl ad-Dīn Muhammad Rūmī (1207–1273) oli persialainen runoilija, islamilainen teologi, lainoppinut ja suufimystikko. Luulin että museo on sisätiloissa (vaikka kyllä se tavallaan olikin) enkä ottanut mukaani hanskoja, huivia tai hattua, niin kipeeksihän mä tietenkin tulin. Juurikin matkan toisena päivänä! Mur.

Kolmantena päivänä anivarhain lähdettiin bussilla ajelemaan ja kiertelemään nähtävyyksiä:

Maanalaisia kaupunkialueita (vuorten sisässä)

Kyyhkyslaakso <3 Oikeassa yläkulmassa puuhun on sidottu lasisia nazar-amuletteja, jotka vanhan uskomuksen mukaan suojelevat pahalta silmältä. Noita amuletteja oli oikeasti joka paikassa! Musta ne oli creepyjä... Sain yhdestä kaupasta kaupan päällisiksi sellaisia avaimenperiä pari.

Vierailtiin Cavusin ja Avanosin kylässä, shoppailtiin kojuissa ja nähtiin vähän lisää vuoria ja luolia. Meille tarjottiin anteliaasti teekupit oppaiden toimesta kylmän sään takia ja oli kyllä hyvää omenateetä! Ostin sitä vanhemmilleni tuliaiseksi.

Tuo pikku kissanpentu piti seuraa mulle kahvilassa/"teetalossa" (?). Se oli vähän häiriintynyt, vuoroin sähisi, vuoroin kehräsi ja maukui käheästi... Mutta puhdas toisin kuin laivakissat.

Noita kuvan ponchoja oli joka paikassa Kappadokiassa ja täytyy sanoa että se oli paras ostos koko reissulta! Eikä maksanut kuin kympin...

Nämä kuvat on Pasabag-laaksosta tuffikivimuodostelmista, joita keijukaisten savupiipuiksikin sanotaan.

Nähtiin pyörivien dervissien esitys yhtenä iltana. Sen aikana ei saanut kuvata mutta esityksen jälkeen tuli "kuvauskierros", pikku pätkä esitystä uusintana. Täytyy sanoa että se oli kyllä oudoin esitys missä olen ollut... Pyörivät paikoillaan varmaan yli kymmenen minuuttia samaan suuntaan ym. O___O

 Matkalaisselfie :D

Päästiin mattokutomoon näkemään kutomista läheltä ja sitten meille yritettiin kiivaasti kaupata niitä tuhannen euron mattoja. Yrittivät juottaa humalaan jotta kauppa sujuisi, rakia ja viiniä maun mukaan. Ehkä yksi meidän isosta ryhmästä sitten osti mitään. Ja onneksi ei ollut kovin viinaan menevä porukka kun ei kukaan pahemmin tainnut siellä ryypätä (kello ei ollut kymmentäkään, lol).

 Lisää kivimuodostelmia ja kauppakojuja, ulkoilmamuseo ja kilometrejä bussissa.

Göremen ulkoilmamuseosta^, joka oli siis kokoelma luolakirkkoja 500-luvulta. Freskoista kirkkojen sisällä ei saanut ottaa kuvia, mutta yhdestä kaverista haudanlevossa nappasin kuvan. Joku tuntematon kristitty joka kumppaneineen siellä esille aseteltuna makaili.

Tämmöisiä koristenukkeja tarttui Kappadokiasta; yksi vanhemmille, yksi mummolle, yksi mulle. En vaan voinut ohittaa niitä! Nuo värit olivat niin silmää miellyttäviä ja hinta naurettavan pieni (2e). Sen verran ehtaa maalaiskäsityötä pitää tukea! :)

 Maisemia paluumatkalta Kappadokiasta Antalyaan (ihanat 10 tuntia taas bussissa, huoh)

Käytiin vielä porukan kanssa Antalyan vanhassa kaupungissa. Siellä oli vapaata oleskelua. Mulla oli rahat siinä vaiheessa niin loppu, etten ostanut mitään, mutta eipä mulla shoppailuhalujakaan juuri sairaana ollut. Tuon päivän iltana kuume nousi kunnolla korkealle ensimmäisen kerran.

Oli lämmintä ja aurinkoista, +15 varjossa mutta mua paleli kauheasti...

 Ja sitten alkoi matkan toinen viikko, bussimatkalla Antalyasta Sideen ja hotelli Arcanukseen.

Vaikka ensimmäinen viikko oli tavallaan tapahtumarikkaampi ja näimme enemmän nähtävyyksiä ym, nautin enemmän toisesta. Ryhmän mukana kiertäminen on todella rasittavaa, ei niinkään fyysisesti vaan henkisesti. Ja koska toisella viikolla rannikolla sai lämpöä ja aurinkoakin, oli se iso plussa ja mielialan kohottaja. Hotellihuoneemme Arcanuksessa oli viihtyisä ja lämmin, parvekkeelta avautui näköala toisen hotellin pihaan ja merelle länteen. Vessa & kylppäri toimivat, mikä ei ihan itsestäänselvyys tuntunut olevan ja sen oppi matkan aikana.

Joka ilta saatiin ihailla kaunista auringonlaskua parvekkeelta tai rannalta... :) Hotellin alakerrassa oli joitakin liikkeitä joista sai naposteltavaa (lähinnä herkkuja) ja matkamuistoja. Ihan kiva muuten mutta hinnat olivat kovat ja miesmyyjät tosi päällekäyviä. Tosiaan oli yllättävää koko matkan aikana miten päällekäyviä miehet Turkissa ovat. Ja koska olin ainoa nuori ryhmässämme sain aina huomiota. Onneksi pystyin sanomaan että seurustelen, niin sain olla melko rauhassa sen jälkeen (yksi myyjä kyllä senkin jälkeen tinkasi poskisuudelmaa!). Ja jos olisin ollut sinkku, olisi varmaan ollut parasta valehdella :D

 Hotellialueen kissoja

Oho, hän pääsi jo toiseen kuvaan^

Pakollinen pehmo-ostos:

 Harley-kilppari! Se näyttää vähän E.T:ltä.

Teimme retken Alanyaan matkan loppuvaiheilla. Sinne oli n. parin tunnin ajomatka Sidestä. 

Kävimme 1300-luvun aikaisella muurilla ja laivaristeilyllä sekä tippukiviluolassa, joka oli aivan mahtava mutta sieltä ei tietenkään saanut kunnollisia kuvia. Tuli ihan muumit mieleen siitä, siinä taisi olla joku tippukiviluola, muistelen? Satumainen paikka!

Alanyassa oli Cleopatran ranta ja harmittelin, etten ollut ottanut Cleoa matkalle niin kuin ensin olin ajatellut :D Noooh, ehkä ensi kerralla!

Kuvia laivaristeilyltä

 Kengät ja housut ei ihan sovi yhteen mutta mitäs pienistä... :D

 Taas muumimuistot! Majakka <3

Rakastan merta ja kyllä sielu lepäsi kun sai olla viikon verran sen läheisyydessä. Kuunnella ja katsella aallokkoa, oi! Olisipa kiva jos joskus voisi ihan asua meren tuntumassa... Kenties joku päivä.

Hotelli Arcanus oli kyllä kaikista noista hotelleistamme paras ja voin suositella sitä lämpimästi. Ainahan sitä jotain pientä puutetta keksii mutta minä en keksi mitään sellaista mitä mielestäni tarvitsee mainita. Ravintola oli mahtava ja koristeluunkin oli valikoiman laajuuden lisäksi panostettu:

 En älynnyt enempää kuvata koristeluja ravintolassa mutta tästä kuvasta saatte vihiä. 

En oikein keksi mitä kirjoittaisin ja mitä haluatte tietää Turkista. Tuntuu siltä, että olisi ollut parasta tehdä muistiinpanoja tyyliin ranskalaisilla viivoilla ennen tämän postauksen tekoa, niin laaja aihe on, mutta tiedän etten saisi sitä tehtyä kuitenkaan, joten saatte tämän sillisalaatin! Jos mieleen tulee kysymyksiä voitte esittää niitä ja vastaan kyllä jos osaan :DD Moikkamoi!