Nyt on varmaan maailmanloppu käsillä kun minä olen alkanut kyllästyä nukkeiluun. Kuvaan niitä enää lähinnä tottumuksesta. Onhan ne kivoja mutta uutuudenviehätys on kulunut loppuun koko harrastuksesta. Kestihän tuota, n. 8 vuotta!
Tuntuu että tosiaan pelkkä tapa mulle enää koko nukkeilu. Joskus
harvoin se kyllä sykähdyttää edelleen... Surullista. Toisaalta voisin alkaa säästeliääksi tämän kyllästymisen myötä mutta... aina voi toivoa :D
Tuntuu että haluaisi tästä harrastuksesta
hyötyä jotain. Tai että mun
pitäisi hyötyä. Nukkejen kuvaamisesta tulen aina jollain tasolla pitämään... mutta olenko vain kalkkistunut, tuloksellisen yhteiskuntamme uhri joka kokee että aikuinen ihminen ei voi pelkäksi omaksi ilokseen kuvata jatkuvasti tms...? Siinä itsetutkiskelua Korpilla. Moni muukin aikuinen nukkeilija varmaan miettinyt näitä mietteitä.
Aloin pitämään Sookiesta vasta kun päätin leikata sille polkkatukan. Tuo malli sopii mielestäni tosi hyvin neidille! Eihän siitä tietenkään tasainen tullut mutta kelpaa :D
Coool! Haluaisin leikata jollekin barbilleni polkkiksen mutta en tiedä raskinko :D Muutama kesäinen Barbie-kuva vielä... :)
Ehkä lyhyet hiukset saa Nora...?
Nämä taisivat olla ainoalta hellepäivältä tänä kesänä (tähän mennessä!!!).
Näihin kuviin olen oikeasti tyytyväinen.
Noh, heippa nyt taas.
Mulla on välillä pitkiä aikakausia kun nuket ei kiinnosta, eikä löydy mitään inspiraatiota niiden kuvaamiseenkaan. Sitten tulee taas sellainen kausi, kun kiinnostaa ihan hemmetisti. Ehkä tää on sullakin sellainen ohimenevä vaihe vaan ja kohta kuvailet yhtä innokkaasti kuin ennenkin? I hope so, näitä postauksia on meinaan aina kiva katsella. :)
VastaaPoistajoo luultavasti ohimenevää se kyllästyminen! pullip-perheeseenkin on tulossa lisäystä piakkoin :D se uusi tulokas nyt ainakin sitten inspiroi :) kiva että blogia luetaan! kiitos kommentista! <3
Poista