Puin Jennyn Minan vaatteisiin ja ne käyvät todella hyvin sille. Ihuna! Minun pieni synkistelijä... <3

Jenny: Ajattelin vähän tutkia Lumoojien sukupuuta... Meillä on sellainen kirja. Kuvittajana Benjamin Lacombe.

 Hmm ... ei taida minua löytyä täältä! Harmi.

 J: Tiesittekö että Mona Lisa oli noita? *naurahtaa* Ainakin tämän kirjan mukaan.

Pelottavan näköisiä purnukoita... Tässä lukee: "1) Söpöläisten sisäfileitä, 2) Sormimarmeladia, 3) Pienten nerojen.. a-aivoja?" Hui kauhistus! Taitaa olla ilkeän noidan välineitä nuo!

 ... hiirenraatoja O__O

Minusta alkaa vähitellen tuntua että en edes halua tietää sukulaisistani... *huokaisee*

Sen pituinen se... Sitten vielä Lydiasta räpsyjä. Otin sen lenkille eilen. Oltiin samiksia sen kanssa pitkissä, punaisissa takeissa ^_^

Auringonvalo saa kyllä ihmeitä aikaan, ei paljoa tarvinnut muokata näitä kuvia ja silti lämpimiä ja raikkaanvärisiä.

Waiting, waiting and waiting

Lyhyet mohair-peruukit sopivat parhaiten mielestäni Daleille. Sohvillakin sellainen oli ihan ok, mutta joku siinä tökki. Ajattelin siis sittenkin laittaa tulossa olevan pitkätukkaisen peruukin Sohville...

Toinen syy siihen on Byul Pollon. Se oli ensimmäinen Byul, johon rakastuin ensisilmäyksellä muutama vuosi sitten. Sain tietää koko nuken olemassaolosta vasta  Mollamanian kautta, kun niitä tuli sen valikoimiin... Pidin siitä heti enemmän kuin Daleista tai Pullipeista.

Byul Secomin peruukki on hyvin samantyylinen kuin tuo Pollonin:

Tuo malli on ihastuttava Byulilla! Sohvilla on vielä siniset silmätkin, niin vaalea tukka sopii sille paremmin kuin Myrtille.  I’m going to take a nap… on an extra sweet cotton candy cloud while making it rain with candies!! (Awws, Byul Secomin esittelyteksti :D)

Mulla meinaa mennä hermot tuon rikkinäisen kropan kanssa! Olin niin julma että vaihdoin sen Myrtille (lellin Sohvia :D). Ilmeisesti noita ei voi korjata, ainoa mahdollisuus on vaihtaa kokonaan uuteen..? :( Kyllä nielee rahaa tämä harrastus, ah ja voi!

Toinen juttu joka kovasti häiritsee on se epätäydellisyys/jälki Minan muuten niin virheettömissä kasvoissa. Perfektionismi vaivaa mua! Jotenkin huomaan sen aina kun vain katsonkin Minaa :( Jospa pääsen yli siitä. Onneksi se jälki ei sentään ole keskemmällä kasvoja tai tummempi.

Icy Dollin mekossa^ Vähän reilu mutta muuten kivannäköinen ^_^ Vaikka tyttö näyttää oudon laihalta; stock-vaatteet yleensä vähän "lihottavat" nukkeja.

 Kaverikuvia Minasta ja Myrtistä!

 Sipittelevät jotain kahdestaan!

Alan kyllästyä tähän odotteluun niin täytyy pitää nettishoppailutauko... Tuntuu että aina odotan postin saapumista! :D Sitten kun kaikki ei supernopeita ole lähettelemään vielä niitä tuotteita... Hmph. Maksoin sen peruukin ja Hujoonkin kohta viikko sitten ja vielä odotellaan. Hujoo-nukesta tulee Toska! ^_^

Höpötystä ja kuvatuksia nukeista

Baby Face So Sorry Sarah is back! So Sorry Sarah eli Linnea :) Tämä oli yksi niistä kovasti katumistani myynneistä mutta löysin sen toissa viikolla eräältä kirpparilta jälleen. I'm so happyyy... Mulla täytyi olla jotain todella kiinnostavaa kiikarissa kun möin Sarahin silloin joskus, kova rahapula tms.

On ehkä vähän huvittavaa muokata oikein huolella kuvia vanhasta, käytetystä lelusta mutta kuvankäsittely on lemppariharrastukseni, niin mikäs siinä... :D

Sweet and lovable

Vaatteita 30- ja 40-senttisille nukeille on kertynyt jo aika mukavasti eikä nukkien tarvitse aina olla samoissa vaatteissa. Disney Animators' Collection-nuket ovat myös sen verran hoikkia, että niiden vaatteet sopivat hyvin lyhyemmille Baby Face-nukeille.

So Innocent Cynthia näyttää musta ihan pojalta, sen nimi oli joskus 2v sitten joku Justus mutta ei se oikein iske... Pitää miettiä nimeä. Mutta kaksoset nuo pallerot ovat, tyttö ja poika. Lenni ja Linnea?

Nuo 2 jääköön ainoiksi Baby Face-nukeikseni. Myös DAC-kokoelma on taas kutistunut, kun olen halunnut viime aikoina karsia turhia nukkeja pois, syinä tilanpuute ja muutenkin jotenkin ahdistavaa se suunnaton tavarapaljous... Kyllä noiden keräily on nyt nähty, ei ole sitä ominta juttua vaikka Rapunzel ja Pocahontas kuuluvatkin kauneimpiin ja rakkaimpiin nukkeihin mitä tiedän/olen omistanut. Vaihdoin tylleröt keväisempiin vaatteisiin, kun pitkä talvi viimein alkaa olla ohi:

 Heipat ja moikat myös Lil' Miss-Emmalta:

Musta on kiva omistaa hienompien, särkyvämpien lisäksi joitakin tällaisia nukkeja joiden särkymistä ei tarvitse koko ajan pelätä pukiessa, muutoissa, säilytyksessä jne, minä kun olen niin kömpelö ja runsas vaatteiden vaihtelukin noilta aasialaisilta nukeilta tuntuu kuluttavan niveliä ihan tosissaan. Näiden viiden lisäksihän mulla on ylimääräinen Lil' Miss-nukke ja Kaalimaan Kakara tuolla vaatehuoneen uumenissa... Eiköhän niitä ole jo tarpeeksi.

Ensi viikolla mulle on tulossa yksi aika "yllättävä" nukke postissa; löysin sen tori.fi-sivuston kautta aivan sattumalta. Minun piti työläällä salapoliisityöllä itse selvittääkin mistä nukesta oikein on kyse.  Ja selvisihän se sitten lopulta: myytävä nukke on korealainen Hujoo Berry basic peruukiilla ja eyechipeillä! En ollut aiemmin ainakaan kuullut niistä, tosin ehkä joskus törmännyt Pinterestissä sen kuviin tms. Se muistuttaa paljon BJD-nukkeja, Lati Dollia tai jotain. Onko hujoot teille tuttuja?

Se näyttää suunnilleen tuolta mutta minusta sen kasvot olivat kuvassa hiomattomat ja kiiltävät... Hujoo Berrystä tulee varmaan ensimmäinen kustomointiprojektini. Siitä on suloisia kustomeja Flickrissä ja Pinterestissä ja olen aina halunnut kokeilla sitä itsekin. Pitää tehdä se vaan huolella ja vähitellen, niin eiköhän siinä onnistu. Ja ei mitään liian kunnianhimoista! Minua vähän jännitti että huijaako se tyyppi siellä jossain multa vajaan viisikymppisen ja muutenkin pidin uskomattomana tuurina että löysin tuollaisen BJD-tyyppisen nuken niin halvalla ja odottamattomasti. Mutta kyllä mä eilen illalla sain jo pakettikoodinkin, että on se matkalla tänne. Kai se on uskottava ja luotettava :D Hujoon kuvaaminen tulee olemaan hauskaa, kun sen polvissakin on tuplanivelet niin sen saa monipuolisempiin asentoihin. Awws..! 

Bruised beauty

Minalle on käynyt jo pari kertaa köpösti. Siltä on lähtenyt ihan itsestään kiharoita kuin syöpäpotilaalta konsanaan ja mustista kynsistäni tuli pieni viiru sen poskeen pukiessani sitä, ja suttu tietenkin vain paheni yrittäessäni ottaa sitä kynsilakanpoistoaineella (epäilinkin sitä mutta olin silti uhkarohkea). Onneksi jälki on kuitenkin sen verran haalea ettei se haittaa kuvissa ja hämärässä sitä ei myöskään näe. Ja Suomessahan on melkein aina hämärää.

M: Oops..! Jo toinen irtokiehkura.

Näettekös? Mustelma... 

Tätä nukkea on ollut aivan ihana kuvata, Pullipit on niiiiin kuvauksellisia! Dat face O__O Ihme etten hullaantunut näihin jo aiemmin. Maku voi muuttua paljonkin ilmeisesti...

Mina ihastelee kukkapantani sinisiä ruusuja...

M: Tabitha Tikkisuu on pitkäaikaisin ystäväni. Lasken sen ystäviini, niin rakas se minulle on... Sain sen aikoinaan vanhemmiltani joululahjaksi. Eihän Tabitha tietenkään puhua pukahda tai tee mitään muutakaan kanssani, mutta se on aina paikalla. *naurahtaa* En ole ikinä täysin yksin. Siltä minusta ainakin tuntuu.

Esittelytekstissä tätä sanottiin hell dolliksi, just... :D Mikä se on, voodoo doll? Lol.

M: Tabitha on halattavan pehmeä..!

Mina!

Mina Margot oli 13-vuotias, kun hänestä tuli vampyyri. Siitä on noin 150 vuotta aikaa. Hän kaipaa eniten ihmiselämästään pari vuotta vanhempaa isoveljeään Juliania. Heidän tiensä erosivat heti Minan saatua vampyyrinpureman. 

Siitä asti hän on viettänyt päämäärätöntä, yksinäistä elämää. Hän ei koskaan tullut tuntemaan tekijäänsä. Vuodet ovat tehneet tytöstä viisaan ja kartuttaneet hänen yleistietouttaan. Hän toivoo löytävänsä keijujen joukosta ystäviä, koska ei oikein koe kuuluvansa omiensa joukkoon...

Siinä hieman Minan taustoja! En enempää ole saanut itsestäni nyt puristettua, ehkä myöhemmin :D Aivojumppa on hyödyllistä mutta raskasta. Sitten vielä vähän kuvatarinaa!

Mina: Jahas! Matkatavarani ovat yöllä saapuneet. 

Onkos kaikki tallella? ... Hmmm... Vaikuttaisi siltä ettei mitään ole kadonnut. Hyvä!

 Myrtti: Vau! Sinulla on oikein aarrearkku. Oletko sinä rikas..?

Lydia: Katsokaa tätä, minun äidilläni oli aikanaan juuri tällainen riipus minikoossa! 

Mina: Siinä on vain muutamia matkamuistoja ympäri maailmaa...

Sohvi: Mistä, mistä?! 

M: Se norsu on esimerkiksi Kanadasta, kello Pariisista... Suomalainen, vanha viiden markan kolikkokin minulta löytyy!

S: Niin hienoja! Mutta onko ne hyödyllisiä..?

(Hyvä kysymys, Sohvi!)

Mina: Tässä on kuva tekijästäni. Minulta meni pitkään jäljittää tätä koska tiesin hänestä ainoastaan etunimen: Tamara. Löysin tämän pari vuotta sitten eräiltä saksalaisilta antiikkimessuilta. Ei satu olemaan tutunnäköinen..?

Cora: *on hiipinyt hiljaa paikalle* Minä olen nähnyt hänet. Siitä on kyllä jo kymmeniä vuosia.

M: Kukas sinä olet?? Oi, oletpa suloisen pieni! En ole ikinä nähnyt kokoistasi vampyyriä.
C: Olen Cora Addams. Hauska tutustua.
M: Sinä siis olet nähnyt Tamaran. Ihanko oikein tavannut henkilökohtaisesti..?
C: Sitä en voi sanoa tehneeni. Muistan hänet silti selvästi vampyyrikonferenssista vuodelta 1944, Yhdysvaltain Illinoisissa...
M: Ahaa. Olenkin kotoisin sieltä lähistöltä. Ilmeisesti Tamara viihtyy niillä seuduilla edelleen.

Mun vampyyrit! <333 Oli kyllä huippua ottaa Pullip laatikostaan, magical :D Se oli ensinnäkin isompi kuin muistin ja kuvittelin. Hiukset tietenkin ovat sieltä täältä jo sotkussa (tai olivat valmiina sotkussa), mutta ei se mitään, kun kokonaisuus on niin kaunis ja peruukki tuntuu kuitenkin laadukkaalta (tuuhea ja hyväntuntuinen). Nukkeneiti oli todellakin hintansa väärti, niin yksityiskohtainen ja taiten tehty... Tuntuu nyt todellakin siltä että tämä on se mun Pullip^_^

Kengät ansaitsevat lähikuvan! On ne vaan siistit! Mukana tuli myös lierihattu ja öö... muhvi? En kuitenkaan vielä ole saanut laitettua muhvia paikoilleen ja lierihattukin oli vähän hankala asetella, joten...

M: Palaillaan!