Minalle on käynyt jo pari kertaa köpösti. Siltä on lähtenyt ihan itsestään kiharoita kuin syöpäpotilaalta konsanaan ja mustista kynsistäni tuli pieni viiru sen poskeen pukiessani sitä, ja suttu tietenkin vain paheni yrittäessäni ottaa sitä kynsilakanpoistoaineella (epäilinkin sitä mutta olin silti uhkarohkea). Onneksi jälki on kuitenkin sen verran haalea ettei se haittaa kuvissa ja hämärässä sitä ei myöskään näe. Ja Suomessahan on melkein aina hämärää.
M: Oops..! Jo toinen irtokiehkura.
Näettekös? Mustelma...
Tätä nukkea on ollut aivan ihana kuvata, Pullipit on niiiiin kuvauksellisia! Dat face O__O Ihme etten hullaantunut näihin jo aiemmin. Maku voi muuttua paljonkin ilmeisesti...
Mina ihastelee kukkapantani sinisiä ruusuja...
M: Tabitha Tikkisuu on pitkäaikaisin ystäväni. Lasken sen ystäviini, niin rakas se minulle on... Sain sen aikoinaan vanhemmiltani joululahjaksi. Eihän Tabitha tietenkään puhua pukahda tai tee mitään muutakaan kanssani, mutta se on aina paikalla. *naurahtaa* En ole ikinä täysin yksin. Siltä minusta ainakin tuntuu.
Esittelytekstissä tätä sanottiin hell dolliksi, just... :D Mikä se on, voodoo doll? Lol.
M: Tabitha on halattavan pehmeä..!
Uiks, harmi kun Minalle on jo nyt sattunut ja tapahtunut! ^^'
VastaaPoistaMut kyl se on silti ihan tajun kaunis ja kuvauksellinen. : D
Voiihhh tuo tarina Tabithasta ja Minasta on söpö.
no niinpä! :( mutta kai ton saa korjattua, aattelin ostaa hienonhienoa hiekkapaperia tai magic eraserin ja vähän hioa niin saa ton mustelman pois.
Poistakiva et tykkäsit! :)